Tällä viikolla Ertolan Kristiina Teivon klinikalta kävi säännöllisellä tallikäynnillään Ypäjällä. Pääasiassa taivutettiin ja piikitettiin niitä, joilla oli nivelissä sanomista. Muutama räkänokka tähystettiin ja Valvin ja yhden muun hevosen hankositeet ultrattiin.
Molemmilla hankosidevauriot ovat Ertolan mielestä parantuneet sellaisiksi, kuin ne tulevat. Mitään akuuttia niissä ei siis enää ole, mutta arpikudosta vaurioalueelle on jonkin verran muodostunut. Nyt rasitusta voidaan hiljalleen edelleen nostaa ja aika näyttää, kestävätkö hevoset vielä kilpakäyttöä. Nyt hevosilla on ajettu kaksi kertaa viikossa kevyitä vetoja mäkeen tai ratahiittiä hiittikärryistä. Pikkuhiljaa palaillaan varmaan jarrukärrypainoitteiseen normaalitreeniin.
Leikkauspotilas jakselee hyvin ja loppuviikosta se muutti Ilkalle kotiin toipumaan.
Kesälomien pyöriessä ja porukan ollessa kortilla korostuu hyvän ja ahkeran porukan sekä tiimityön merkitys. Valitettavasti hommassa olisi nyt hirvittävän paljon parantamisen varaa tallin siisteyden ja ilmapiirin suhteen. Pitkään on ollut suunnitteilla isoja muutoksia arjen systeemeihin ja ensiviikolla pyritään ottamaan niitä käyttöön. Näistä lisää sitten, kun hommaa aletaan muuttaa..
Muutoin viikko meni melko normaaliin malliin, helle ja sitä myötä kuiva, pölisevä rata tuottavat edelleen hieman päänvaivaa ja lisätöitä. Aurinko kuivattaa rataa melkein sitä mukaa, kun keretään kastella.. Samalla on taas tullut mietittyä radan kunnossapidon merkitystä, tuolla pölyssä ajellessa. Hengitysteiden ja jalkojen terveyteen treenipohjien kunnolla on suuri merkitys ja treenipohjien huolto vie aikaa ja resursseja. Jos valmentaja itse tai joku henkilökunnasta vastaa pohjien kunnosta, se vie melkoisesti aikaa ja rahaa..
Eipä tältä viikolta nyt tullut tämän enempää pohdintoja, aika normiviikko takana..
Blogi on osa ravivalmentajan ammattitutkinnon suorittamista, jonka suoritan Ypäjän Hevosopistolla, Ilkka Korven ravitallissa oppisopimuskoulutuksella.
keskiviikko 16. heinäkuuta 2014
torstai 3. heinäkuuta 2014
Vko 27
Ypäjällä jälleen :)
Viikko on mennyt lähinnä autoa ajellessa. Perjantaina muutettiin Vermo-hepat ja tavarat takaisin Ypäjälle. Ei olisi heti uskonut, että sitä tavaraa oli Vermoon kulkeutunut niin paljon! Ilkka lupasi antaa suositukset, jos joskus haluan lentokentälle ahtaajaksi töihin, oli sen verran paljon tavaraa saatu kuuden hevosen seuraksi autoon mahtumaan :D
Lauantaina oltiin Porin raveissa, jossa juoksivat Deanna Boko, Ypäjä Eila sekä Ulleri. Ulleri sotkeentui kovassa avauksessa laukalle, eikä Deanna Boko suorittanut tasollaan, mutta Ypäjä Eila oli onneksi taas super!! Tauolta paluu ja hieno 2. sija ajalla 25,6ke, joka olisi voittotuloksella ollut uusi 5-vuotiaiden tammojen SE. Ei ihan huono tauolta paluu!
Sunnuntaina käänsin kuorma-auton nokan kohti Riihimäen kesärataa kyydissä Vermosta juuri tullut Dreambow. Dreambow eli Masa aloitti raviuransa hyvällä toisella sijalla, menettäen voittomahdollisuutensa viimeisen kurvin laukkaan. Vettä tuli enemmän taivaalta, kuin pesupaikan letkuista, joten rata oli melkoisen huonossa kunnossa. Kelistä huolimatta mun ja Masan kesäreissu meni hyvin ja kuorma-auto taittui vielä ahtaalta varikolta kotia kohtikin ongelmitta.
Keskiviikkona käytiin vuorostaan Teivossa klinikalla. Yhdellä hevosellamme murtui nuljuluusta palanen ja se leikattiin tähystysleikkauksena. Seurasin koko leikkauksen, mikä oli hyvin mielenkiintoista. Omistajat saivat irronneen luunpalasen muistoksi ja sitä siinä yhdessä hämmästeltiin ja pyöriteltiin. Houttu selosti aina välillä, mitä kuvassa näkyy ja mitä leikkauksessa tapahtuu. Leikkauksen jälkeen Houttu paransi myöskin hevosen ennustetta ja arvioi sillä olevan 70 % mahdollisuus jatkaa kilpauraansa. Nyt edessä on kuitenkin pitkä sairasloma, sillä luunsirussa oli kiinni osa hankositeestä, jonka täytyy nyt kiinnittyä uudelleen luun pinnalle. Leikkauspotilaan lisäksi mukana oli kolme muuta hevosta, jotka taivutettiin ja lääkittiin. Samalla yhdeltä avattiin tukkeutunut kyynelkanava.
Arki on pyörinyt muuten tallitöissä, hevosia ajellessa, vermon muuttokuormaa purkaessa, hevosia ajellessa ja tallia pestessä. Kaikki tallit pestään kesäisin painepesurilla ja desinfioidaan ja seinät kalkitaan. Meidän tallissa on neljä käytävää ja 58 karsinaa, joten jokaiselle riittää hommia :) Kesälomien vuoksi tallissa on normaalia vähemmän porukkaa. Varsatkin ovat pääsääntöisesti palanneet laitumilta treeniin.
Tiistaina Ilkka taivutti yhden hevosen, joten olin sitä katsomassa ja omaa silmää harjaannuttamassa liikkeiden arviointiin.
Viikko on mennyt lähinnä autoa ajellessa. Perjantaina muutettiin Vermo-hepat ja tavarat takaisin Ypäjälle. Ei olisi heti uskonut, että sitä tavaraa oli Vermoon kulkeutunut niin paljon! Ilkka lupasi antaa suositukset, jos joskus haluan lentokentälle ahtaajaksi töihin, oli sen verran paljon tavaraa saatu kuuden hevosen seuraksi autoon mahtumaan :D
Lauantaina oltiin Porin raveissa, jossa juoksivat Deanna Boko, Ypäjä Eila sekä Ulleri. Ulleri sotkeentui kovassa avauksessa laukalle, eikä Deanna Boko suorittanut tasollaan, mutta Ypäjä Eila oli onneksi taas super!! Tauolta paluu ja hieno 2. sija ajalla 25,6ke, joka olisi voittotuloksella ollut uusi 5-vuotiaiden tammojen SE. Ei ihan huono tauolta paluu!
Sunnuntaina käänsin kuorma-auton nokan kohti Riihimäen kesärataa kyydissä Vermosta juuri tullut Dreambow. Dreambow eli Masa aloitti raviuransa hyvällä toisella sijalla, menettäen voittomahdollisuutensa viimeisen kurvin laukkaan. Vettä tuli enemmän taivaalta, kuin pesupaikan letkuista, joten rata oli melkoisen huonossa kunnossa. Kelistä huolimatta mun ja Masan kesäreissu meni hyvin ja kuorma-auto taittui vielä ahtaalta varikolta kotia kohtikin ongelmitta.
Keskiviikkona käytiin vuorostaan Teivossa klinikalla. Yhdellä hevosellamme murtui nuljuluusta palanen ja se leikattiin tähystysleikkauksena. Seurasin koko leikkauksen, mikä oli hyvin mielenkiintoista. Omistajat saivat irronneen luunpalasen muistoksi ja sitä siinä yhdessä hämmästeltiin ja pyöriteltiin. Houttu selosti aina välillä, mitä kuvassa näkyy ja mitä leikkauksessa tapahtuu. Leikkauksen jälkeen Houttu paransi myöskin hevosen ennustetta ja arvioi sillä olevan 70 % mahdollisuus jatkaa kilpauraansa. Nyt edessä on kuitenkin pitkä sairasloma, sillä luunsirussa oli kiinni osa hankositeestä, jonka täytyy nyt kiinnittyä uudelleen luun pinnalle. Leikkauspotilaan lisäksi mukana oli kolme muuta hevosta, jotka taivutettiin ja lääkittiin. Samalla yhdeltä avattiin tukkeutunut kyynelkanava.
Arki on pyörinyt muuten tallitöissä, hevosia ajellessa, vermon muuttokuormaa purkaessa, hevosia ajellessa ja tallia pestessä. Kaikki tallit pestään kesäisin painepesurilla ja desinfioidaan ja seinät kalkitaan. Meidän tallissa on neljä käytävää ja 58 karsinaa, joten jokaiselle riittää hommia :) Kesälomien vuoksi tallissa on normaalia vähemmän porukkaa. Varsatkin ovat pääsääntöisesti palanneet laitumilta treeniin.
Tiistaina Ilkka taivutti yhden hevosen, joten olin sitä katsomassa ja omaa silmää harjaannuttamassa liikkeiden arviointiin.
Vko:t 24-26
Blogi laahaa taas jälkijunassa, johtuen paitsi teknisistä ongelmista, myös pikkuisen kirjoittajan laiskuudesta..
Mutta siis viimeiset kolme viikkoa Vermon yksikössä sujuivat hyvin :) Deanna Boko jatkoi hyvin alkanutta kilpauraansa napaten hienon Vermon voiton 11.6 ajalla 14,3 aly. Olemme tarhanneet hevosia myös öisin. Yötarhavuor osui yhdelle hengitystieongelmaiselle, yhdelle voimakkaista kiimoista kärsivälle tammalle, joka ei viihdy tallissa, vaan vinkuu aina, kun naapurit erehtyvät liikkumaan.. Sekä puttepojille, sillä Valvin hankositeelle tekee hyvää, että se käveleskelee mahdollisimman paljon.
Yhtenä päivänä otin työssäoppijat mukaan ja kävimme opintomatkalla naapuritallissa, jossa oli yhdellä hevosella hankoside reagoinut. Tunnusteltiin jalkaa ja juteltiin valmentajan kanssa hankosidevammoista. Ilkan kanssa katsottiin hevosten rakenteita - niistä tehtävät-välilehdellä enemmän.
Meillä tapahtui hevoskannassa pieni muutos, ja saimme uudeksi asukkaaksemme hevosopiston projektivarsan, Big Bad Hossin. "Boss" on 2-vuotias Andover Hallilainen orivarsa. Tähän Hevosopiston Tiedon siivin raviradalle -projektiin voi tutustua Hevosopiston nettisivuilla. Nyt Bossilla valitettavasti on molemmissa etukavioissa halkeamat, vanhojen polkemien seurauksena. Boss kävi kavioiden paikkauksessa, jossa olimme toisen työssäoppijan kanssa silmät ja korvat auki seuraamassa paikan tekemistä. Paikka tehtiin ruuveista, lasikuitu suikaleista ja jostakin veneliimasta.
Yksi ruuvi alkoi kuitenkin painaa ja viikonloppuna ori oli ontunut toista etujalkaansa erittäin voimakkaasti, maanantaina säikähdin jo, että vika on jänteessä, sillä jalka turvotti niin voimakkaasti. En olisi uskonut, että kaviopaise voi turvottaa niin paljon ja niin ylös! Klinikalla jalkaa puudutettiin ja Ilkka poisti tallissa pari ruuvia paikasta. Kaviota haudottiin betadinehauteella, ja ruunurajasta mätä sitten pääsikin purkautumaan ja hevonen saatiin normaaliin treeniin.
Kaiken kaikkiaan sain mielestäni paljon varmuutta omaan tekemiseen tämän Vermo-projektin aikana. Irtokenkien lyömiset, lääkkeiden pistämiset ja ajolistojen suunnittelut ovat taas vieneet osaamista eteenpäin. Ajolistojen tekeminen kehittää kokonaisuuden hallitsemista, kun ottaa suunnittelussa huomioon, hevosten tasot, kuskit, kärryt ja tarhaus ajat. Tämä 10 hevosta menee aika helposti, mutta sitten siinä onkin jo vähän haastetta, kun on se 50 hevosta ja työntekijöitä iso liuta. Pyrin Vermossa ajamaan yötarhalaiset vasta viimeisenä, jotta ne ovat saaneet ottaa päivätorkut ennen töihin lähtöä. Joka päivä tuli ajettua 3-5 hevosta ja ajamistahan tämä oppiminen vaatii. Pitää oppia katsomaan hevosten liikkeitä ja kehitystä ja vastaavasti huomattava, kun jokin on pielessä. Pääsääntöisesti hevosemme ovat hyvä ajoisia ja käyttäytyvät treeneissä asiallisesti. Ajorutiinia tuli kuitenkin myös yhdestä, jolla oli taipumusta hieman kipristellä ja pylliä. Piti kuskin olla aamuvarhaisella hereillä, ettei saa kaviosta ;) Pyrin ajamaan itse säännöllisesti kaikilla hevosilla, jotta pysyin ajantasalla niiden kuulumisista. Joka lenkillä myös keskusteltiin hevosista ja niiden liikkeistä ja mielialoista tyttöjen kanssa. Ja hiittipäivinä Ilkalta sitten sai aina varmuutta omiin havaintoihin.
Vermo-hankkeen päätyttyä Ilkan kanssa puhuttiin työssäoppijoiden arvioinnista, ja olimme yksimielisiä, että kiitettäviä piirrellään todistukset täyteen. Elina Kuisma ja Piia Riihuhta ovat näppäriä hevosenhoitajia ja ahkeria työntekijöitä, joiden kanssa on ollut helppo työskennellä :) Piia ja Elina jatkavat lukio-opintojaan vielä syksyllä kirjoitusten merkeissä ja palaavat Ypäjän talliin lokakuussa suorittamaan viimeiset näytöt ja hakemaan ansaitut todistukset.
Samalla kun keskustelimme työssäoppijoiden arvioinnista, pyysin Ilkkaa arvioimaan myös minun onnistumistani Vermo-projektissa. Ilkka oli oikein tyytyväinen, eikä kuulema keksinyt moitittavaa. Ilkka sanoi hevosten komistuneen tosi paljon, ja niiden olevan nyt oikein hyvän näköisiä. Ilkka oli iloinen myös siitä, että olen aktiivisesti pitänyt yhteyttä ja kysynyt, jos en ole ollut varma, miten toimitaan. Parhaani olen yrittänyt ja on ihanaa kuulla, että hyvin on onnistunut :) Krafftia tilasin viimeisessä kuormassa liikaa niin, että jouduin sitten niitä muuttamaan takaisin Ypäjälle. (Sen kantamisen jälkeen voin sanoa, että ensikerralla lasken pikkuisen tarkemmin, ennen kuin teen tilauksia.. )
Kiitos vielä Vermon väki hyvästä vastaanotosta ja yhteistyöstä! On ollut opettavaista seurata sivusta Vermon ammattivalmentajien tapoja. Erityisesti kiitos Hakkaraisen Markolle, joka on seinänaapurina ollut aina autamassa ja neuvomassa, kun on tarvittu. Ja tietysti varikon pojille avusta aina kun on tarvittu talonmiestä ja traktoria :)
Kiitos Vermolaiset neuvoista, avusta ja hyvästä meiningistä! Raveissa nähdään ;)
Mutta siis viimeiset kolme viikkoa Vermon yksikössä sujuivat hyvin :) Deanna Boko jatkoi hyvin alkanutta kilpauraansa napaten hienon Vermon voiton 11.6 ajalla 14,3 aly. Olemme tarhanneet hevosia myös öisin. Yötarhavuor osui yhdelle hengitystieongelmaiselle, yhdelle voimakkaista kiimoista kärsivälle tammalle, joka ei viihdy tallissa, vaan vinkuu aina, kun naapurit erehtyvät liikkumaan.. Sekä puttepojille, sillä Valvin hankositeelle tekee hyvää, että se käveleskelee mahdollisimman paljon.
Yhtenä päivänä otin työssäoppijat mukaan ja kävimme opintomatkalla naapuritallissa, jossa oli yhdellä hevosella hankoside reagoinut. Tunnusteltiin jalkaa ja juteltiin valmentajan kanssa hankosidevammoista. Ilkan kanssa katsottiin hevosten rakenteita - niistä tehtävät-välilehdellä enemmän.
Meillä tapahtui hevoskannassa pieni muutos, ja saimme uudeksi asukkaaksemme hevosopiston projektivarsan, Big Bad Hossin. "Boss" on 2-vuotias Andover Hallilainen orivarsa. Tähän Hevosopiston Tiedon siivin raviradalle -projektiin voi tutustua Hevosopiston nettisivuilla. Nyt Bossilla valitettavasti on molemmissa etukavioissa halkeamat, vanhojen polkemien seurauksena. Boss kävi kavioiden paikkauksessa, jossa olimme toisen työssäoppijan kanssa silmät ja korvat auki seuraamassa paikan tekemistä. Paikka tehtiin ruuveista, lasikuitu suikaleista ja jostakin veneliimasta.
.![]() |
Boss ja kaviopaikka |
Yksi ruuvi alkoi kuitenkin painaa ja viikonloppuna ori oli ontunut toista etujalkaansa erittäin voimakkaasti, maanantaina säikähdin jo, että vika on jänteessä, sillä jalka turvotti niin voimakkaasti. En olisi uskonut, että kaviopaise voi turvottaa niin paljon ja niin ylös! Klinikalla jalkaa puudutettiin ja Ilkka poisti tallissa pari ruuvia paikasta. Kaviota haudottiin betadinehauteella, ja ruunurajasta mätä sitten pääsikin purkautumaan ja hevonen saatiin normaaliin treeniin.
![]() |
Ilkka poistaa painamaan alkaneen ruuvin kaviopaikasta |
Kaiken kaikkiaan sain mielestäni paljon varmuutta omaan tekemiseen tämän Vermo-projektin aikana. Irtokenkien lyömiset, lääkkeiden pistämiset ja ajolistojen suunnittelut ovat taas vieneet osaamista eteenpäin. Ajolistojen tekeminen kehittää kokonaisuuden hallitsemista, kun ottaa suunnittelussa huomioon, hevosten tasot, kuskit, kärryt ja tarhaus ajat. Tämä 10 hevosta menee aika helposti, mutta sitten siinä onkin jo vähän haastetta, kun on se 50 hevosta ja työntekijöitä iso liuta. Pyrin Vermossa ajamaan yötarhalaiset vasta viimeisenä, jotta ne ovat saaneet ottaa päivätorkut ennen töihin lähtöä. Joka päivä tuli ajettua 3-5 hevosta ja ajamistahan tämä oppiminen vaatii. Pitää oppia katsomaan hevosten liikkeitä ja kehitystä ja vastaavasti huomattava, kun jokin on pielessä. Pääsääntöisesti hevosemme ovat hyvä ajoisia ja käyttäytyvät treeneissä asiallisesti. Ajorutiinia tuli kuitenkin myös yhdestä, jolla oli taipumusta hieman kipristellä ja pylliä. Piti kuskin olla aamuvarhaisella hereillä, ettei saa kaviosta ;) Pyrin ajamaan itse säännöllisesti kaikilla hevosilla, jotta pysyin ajantasalla niiden kuulumisista. Joka lenkillä myös keskusteltiin hevosista ja niiden liikkeistä ja mielialoista tyttöjen kanssa. Ja hiittipäivinä Ilkalta sitten sai aina varmuutta omiin havaintoihin.
Vermo-hankkeen päätyttyä Ilkan kanssa puhuttiin työssäoppijoiden arvioinnista, ja olimme yksimielisiä, että kiitettäviä piirrellään todistukset täyteen. Elina Kuisma ja Piia Riihuhta ovat näppäriä hevosenhoitajia ja ahkeria työntekijöitä, joiden kanssa on ollut helppo työskennellä :) Piia ja Elina jatkavat lukio-opintojaan vielä syksyllä kirjoitusten merkeissä ja palaavat Ypäjän talliin lokakuussa suorittamaan viimeiset näytöt ja hakemaan ansaitut todistukset.
Samalla kun keskustelimme työssäoppijoiden arvioinnista, pyysin Ilkkaa arvioimaan myös minun onnistumistani Vermo-projektissa. Ilkka oli oikein tyytyväinen, eikä kuulema keksinyt moitittavaa. Ilkka sanoi hevosten komistuneen tosi paljon, ja niiden olevan nyt oikein hyvän näköisiä. Ilkka oli iloinen myös siitä, että olen aktiivisesti pitänyt yhteyttä ja kysynyt, jos en ole ollut varma, miten toimitaan. Parhaani olen yrittänyt ja on ihanaa kuulla, että hyvin on onnistunut :) Krafftia tilasin viimeisessä kuormassa liikaa niin, että jouduin sitten niitä muuttamaan takaisin Ypäjälle. (Sen kantamisen jälkeen voin sanoa, että ensikerralla lasken pikkuisen tarkemmin, ennen kuin teen tilauksia.. )
Kiitos vielä Vermon väki hyvästä vastaanotosta ja yhteistyöstä! On ollut opettavaista seurata sivusta Vermon ammattivalmentajien tapoja. Erityisesti kiitos Hakkaraisen Markolle, joka on seinänaapurina ollut aina autamassa ja neuvomassa, kun on tarvittu. Ja tietysti varikon pojille avusta aina kun on tarvittu talonmiestä ja traktoria :)
Kiitos Vermolaiset neuvoista, avusta ja hyvästä meiningistä! Raveissa nähdään ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)