maanantai 29. syyskuuta 2014

Vko 39 - työturvallisuudesta

Tälle viikolle annettiin tehtäväksi pohtia työturvallisuusnäkökohtia hevosalalla:

Keskitytään tällä viikolla työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Miten työturvallisuus on huomioitu yleisesti niissä työssäoppimispaikoissa (Hevosopisto mukaan lukien), joissa olet ollut? Miten henkilökohtaisesti otat turvallisuustekijät huomioon työssäsi? Millainen käsitys sinulle on muodostunut koko alan suhtautumisesta työturvallisuuteen?

Kaikissa työssäoppimispaikoissani kaikki käyttivät ajaessa kypärää. Lisäksi aina jollain taisi olla puhelin taskussa, jolloin onnettomuuden sattuessa olisi saatu hälytettyä apua. Kaikissa työssäoppimispaikoissa oli myös turvallisesta ympäristöstä huolehdittu melko hyvin. Aitaukset olivat ehjiä ja portit kyllin suuria. Tallipihat olivat tilavia ja talviaikana hyvin hiekoitettuja. Parantamisen varaa olisi jossakin vielä ympäristön siisteyden huolehtimisessa. Siisti ympäristö on turvallinen sekä ihmisille, että hevosille. Yhdessä tallissa oli tapana, että yksi päästää kaikki hevoset irti käytävältä ajoon lähdettäessä, jolloin kuskin ei tarvinnut vauhdista kömpiä kankeissa talvivarusteissa kärryille. Ratatalleilla turvallisuutta luovat vain hevosille suunnitellut reitit, niillä talleilla, joilla joudutaan käyttämään yleisiä teitä hevosilla liikuttaessa tulisi kiinnittää erityishuomiota esimerkiksi heijastimiin.

Hevosopistolla kaikilla hevosilla käytetään korvapalloja ja kielisidettä ja monilla myös potkuremmiä. Ääniherkille lisätään huput ja tarvittaessa vielä kumit korvapallojen lisäksi. Varsojen opetukseen meillä on omat kärryt (Custom Bowtail), joissa on lisäpenkit avustajille, joiden on helpompi näin pysyä kyydissä. Kärryt ovat lisäksi hieman leveämmät, kuin muut hiittikärrymme, jolloin varsat eivät ihan niin helposti saa jalkaansa aisan väärälle puolelle, jos ne alkavat potkia. Huono puoli omasta mielestäni näissä kärryissä on liukkaat jalkarampit, olemmekin kietoneet niihin liimapinteliä pidon parantamiseksi. Ajaessa kaikkien tulee käyttää kypärää ja kengittäessä turvakärkikenkiä. Oriit talutetaan aina ketju turvan päällä varmuuden vuoksi.

Itse pyrin huomioimaan työturvallisuuden päivittäisessä työssäni, osa siitä tapahtuukin toki automaattisesti, joskus asioita tulee vähän erikseen mietittyä. Kypärää käytän aina ajaessa ja ratsastaessa niin töissä, kuin vapaa-ajallakin. Hevosia käsitellessäni jalassani ovat usein turvakengät, myös kumisaappaissani on turvakärki. Kesällä tulee käytettyä lenkkareita mitkä ovat siitä hyvät, että kun koko päivän kävelee, niin ei jalat tai selkä kipeydy kun on istuvat kengät. Talvella taas tietysti jotkut lämpimät kengät. Mulla on myös talveksi kenkiin sellaiset nastapohjalliset, niin ei itse ole heti turvallaan, jos jotain tapahtuu. Varsoja opettaessa ja nuoria hevosia lastatessa käytän hanskoja. Kengittäessä turvakenkien lisäksi käytän kengitysessua. Pyrin aina katsomaan, että karsinanovet ovat kunnolla auki ja käytävillä on riittävästi tilaa hevosten taluttamiseen. Kotona treenatessani käytän heijastinliiviä ja hevosilla heijastavaa rintaremmiä, koska joudun ajamaan yleisillä hiekkateillä.

Asianmukaisten turvavarusteiden lisäksi tärkein turvallisuuteen vaikuttava tekijä on tietysti hevostenlukutaito ja tilanteiden ennakointi. Tässä suhteessa voikin aina oppia ja kehittää osaamistaan. Myönnän lisäksi taluttavani hevosia tallin sisällä ilman riimunarua ja välillä kengittäessä ei ole tullut laitettua hanskoja käteen, minkä vuoksi on jokunen raapu tullut myös raspista. Heikin kengitysoppi numero yksi olikin, että naiset kengittävät aina hanskat kädessä, etteivät kauniit kädet mene pilalle :)
Hevosten ajossa riittää myös aina opittavaa, kaikki kun ovat omia yksilöitään ja joskus niiden kanssa sattuu odottamattomia tilanteita.

jääkiekkoa 1958



Koko alalla turvallisuustekijöiden huomioiminen on mennyt ajan saatossa varmasti parempaan päin, kuten muissakin urheilulajeissa. Jos katsoo menneiden vuosien urheilukuvia esimerkiksi mäkihypystä tai jääkiekosta, ovat turvallisuusvälineet huomattavasti parantuneet ja lisääntyneet.
Mäkihyppyä 1940-luvun alussa














Välineitä myös testataan ja tutkitaan yhä enemmän ja erilaiset turvaluokitukset kertovat kuluttajalle välineiden laadusta.


Vuoden 2013 alussa ravikilpailusääntöjä tarkennettiin turvallisuusvälineiden osalta ja turvaliivin käyttö raviradalla kilpailuaikana tuli pakolliseksi. Ravikilpailusäännöissä ajoasusta on määrätty seuraavasti: 



§48 Kilpailuasu

Ravikypärä ja siisti ajopuku, johon kuuluu valkoiset ajohousut ja asianmukaiset jalkineet, ovat kilpailusuorituksen aikana pakolliset. Värivaatimus ei koske verryttelyajoa.

Ajoasut voivat olla joko ohjastaja- tai omistajakohtaisia.
Eri tallien tai omistajien ajoasujen värien tulee erota toisistaan riittävästi. Ajoluvan haltijan on huolehdittava siitä, että hänen voimassa olevat kilpailuvärinsä on tallennettu Heppa-järjestelmään.
Kilpailuasun on oltava aina käsiohjelman mukainen.
Poikkeukset kilpailuasusta voidaan sallia pakottavien syiden niin vaatiessa. Järjestäjän on ilmoitettava tästä kilpailijoille ennen kilpailujen alkua.

Ravikypärän käyttö ravikilpailuissa on pakollista ravikilpailuissa myös varikko- ja tallialueella hevosta ajettaessa, valjastettua hevosta suupielistä talutettaessa, valjastetun hevosen ohjiin koskettaessa (esim. hevosen vieressä kävellen ohjista ajaen) sekä avustajalla voittajaesittelyssä.

Turvaliivin käyttö ravikilpailuissa on pakollista hevosta tai ponia raviradalla (= kaviouralla) ajettaessa tai ratsastettaessa. Raveissa käytettävien turvaliivien tulee olla tyyppihyväksyttyjä koodeilla CE 1621-2 (vahvistetulla rintasuojalla) tai EN-13158.

Ravikilpailuissa käytettävissä ajoasuissa esiintyvät mainokset eivät saa olla lain eikä hyvän tavan vastaisia.
Muiden rahapelijärjestäjien kuin arpajaislainsäädännön tarkoittamien yksinoikeusyhteisöjen (Fintoto, Veikkaus ja RAY) mainostaminen ravikilpailuissa on kiellettyä. Kielto koskee myös ohjastajien ajovarusteissa olevia mainoksia.

Kokonaisuudessaan ravikilpailusäännöt löytyvät Hippoksen sivuilta,



Vermossa ollessamme olin aika yllättynyt, että vieläkin on paljon ihmisiä, jotka eivät käytä treeniajossa kypärää. Raviradat voisivat mielestäni ottaa tähän enemmän kantaa ja vaatia radalla ajavilta kypärää myös ravikilpailujen ulkopuolella.

Yksi asia, mihin ravipuolella tulisi enemmän kiinnittää huomiota, on varusteiden kunto. Valjaat ja kärryt tulisi tarkistaa ja huoltaa säännöllisin väliajoin. Toinen asia mihin olen viimeaikoina kiinnittänyt paljon huomiota, on Crocksien ja Reinojen yleistyminen tallihenkilökunnalla. Itsekin saatan joskus lakaista käytäviä crocksit jalassa, mutta hevosten taluttamiseen ja ajamiseen ne eivät sovellu.

Paljon puhutaan nykyään siitä, että yhä useammalta lajin parissa toimivalta puuttuvat ne ns. hevosmiestaidot. Hevostenlukutaito ja ennakointi ovat kaikkein tärkeimmät tekijät onnettomuuksia ehkäistäessä. Ypäjällä eniten vaaratilanteita mielestäni on aiheutunut ajattelemattomuudesta ja esimerkiksi siitä, että hevosia on talutettu liian ahtaista paikoista tai liian pitkällä narulla.  Omia taitojaan ei tulisi koskaan yliarvioida ja apua pitäisi aina voida pyytää ja saada, jos siltä tuntuu.

Valitettavan usein asioita kuitenkin opitaan kantapään kautta ja elävien olentojen kanssa toimiessa silloin tällöin sattuu ja tapahtuu. Toivottavasti aina, kun onnettomuuksia sattuu, vältyttäisiin henkilö ja hevosvahingoilta..

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Vko 38

Ensimmäinen ns. lähioppimisjakso on nyt takana. nyt aloittivat siis loput hevosvalmentajan ammattitutkintolaiset. Eri linjoja ovat ravivalmennuksen lisäksi hevoshierojan, ratsuvalmennuksen sekä valjassepän ammattitutkinnot.

Suurin osa teoriaopinnoista on sisällöltään samoja, kuin mitä olen suorittanut hevosenhoitajalinjalla. Siksi meille koitetaan nyt kehittää vaativampaa opiskeltavaa :) Osallistuin tällä viikolla ainoastaan Seppo Hyypän eläinlääkinnän ja anatomian tunneille.

Henkilökohtaistamissuunnitelmissa tärkeimmiksi opinaiheiksi nostin kengityksen, hevosen anatomian ja rakenteen arvioinnin, hevosen valmentamisen ja oman yrityksen pyörittämisen. Huippu hyödyllistä olisi nähdä miten eri ammattilaiset toteuttavat näitä käytännössä. Rakenteeseen perehdyinkin taas Ilkan opastuksella hevoshuutokaupassa, jossa kiertelimme varsoja katselemassa. Loppu huutokauppa menikin sitten kopparina tönöttäessä. Hienoja varsoja ja hieno tapahtuma :)

Vko 33-37

Kesäloman jälkeen koitti taas töihin paluu. Viikot ovat kuluneet lähinnä perus tallitöitä tehden ja hevosia ajellen. Palovaaran Simon kanssa on koitettu nyt kengitellä vähintään joka toinen viikko joku mun passeista, niin että saan lisää oppia ja rutiinia kengittämisestä. Oma silmä alkaakin pikkuhiljaa kehittyä huomaamaan kaviosta epäsymmetrisyyksiä ym. Mutta paljon treeniä tarvii vielä :)

Tuli eräänä kauniina päivänä myös sitä ns. "kantapään kautta oppimista", kun kolaroin reitillä raviradalle naapurin kanssa. Kärryt kippas ja meikäläinen jäi matkasta. Onneksi selvittiin vain säikähdyksellä, sillä Ilkka sai karkulaisen hiittisuoralta kiinni ja vammoilta vältyttiin. Muistutus tuli taas siitä, että hereillä pitää olla ja koittaa ennakoida hevosten liikkeitä. Silti harmittaa, että tuommoinen kämmi pääsi tapahtumaan :/

Vko:t 31-32

Loma loma loma..!!!

Pari viikkoa meni kesäloman merkeissä. Loman kohokohtana oli kuninkuusravit ja ennen kaikkea vanhojen hevosenhoitajalinjan opiskelu- ja kämppäkavereiden näkeminen. Neljä tyttöä vietti pidennetyn viikonlopun luonani ja osallistui kunkkaritalkoisiin. Puoleen vuoteen ei oltu nähty, ja koska kaksivuotta elettiin saman katon alla 24/7 ja tehtiin pitkälti tallityötkin yhdessä, oli ikävä jo hirmuinen!

Kaiken muun ohessa tuli tietysti taas pohdittua hevosasioita asiakaspalvelutilanteista hevosten hoitoon. Oli hyvä seurata kuninkuusraveja ratsuihmisten seurassa, jolloin tuli taas kiinnitettyä huomiota siihen, miten lajin ulkopuoliset ihmiset näkevät ravit. Ihan jo se maailinjan sijainti saattaa ensikertalaisille olla alkuun mysteeri, saati sitten käsiohjelman lukeminen ja kaksarilappujen täyttäminen. Varsinkin kuninkuusraveissahan ensikertalaisia on valtavasti ja heidän huomioonottamisensa on erittäin tärkeää, jotta saadaan uusia ihmisiä lajin pariin. Ennen Kuopion kuninkuusraveja Fintoto teki mielestäni erinomaisen esittelyvideon raveista, josta yleisimmät ihmetyksen aiheet saavat vastauksen. Videon voi käydä katsomassa täältä.

Perjantaina järjestetystä huutokaupasta Ilkka huusi SRL:n raviliigalle suomenhevosvarsan. Olin Ilkan mukana katselemassa varsoja ja Ilkka kertoili, mihin hän kiinnittää varsoissa huomiota. Supistuneita etusääriä ja sivuttaissiirtymiäkin nähtiin. Aika paljon vaatii vielä silmän kehittämistä, että oppii arvioimaan varsojen rakennetta. Hetihän virheet jaloissakin näkee, kun Ilkka ensin niistä sanoo :D Myös sukupuolella oli väliä tässä tapauksessa, kun varsan tulee päästä kilpailemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suomenhevos tammoille on vähemmän sarjoja, eivätkä ne oikein meinaa riittää oriita ja ruunia vastaan. Hieno varsa sieltä löytyi: ruuna R.R. Nykäisy. Osuuksia liigasta voi ostaa Raviliigan nettisivuilta. Eli hevosen omistajuus jaetaan 800 osaan, kukin osuus maksaa ainoastaan 100 €, eikä muita kustannuksia hevosesta enää liigan aikana tule. Liiga toimii vuoden 2017 loppuun. Eli 100 €:n sijoitus kolmen vuoden elämyksistä! Ravien lisäksi porukat voivat järjestää muita yhteisiä tapahtumia. Mainio tilaisuus siis tutustua raveihin ja uusiin ihmisiin :)

Kunkkarilauantaina osallistuttiin hevosopiston edustajina talkoisiin. Minä olin taluttamassa voittaja hevosia ja raviopettajamme Palovaaran Simo istui kärryillä. Muuten Hevosopiston väki oli huolehtimassa VIP-katsomon eteen rakennetusta "kunniakujasta", jonka läpi voittajien tuli ajaa, sekä esittelyloimien pois ottamisesta.

Kuninkaallisen urheilutapahtuman tunnelmiin voi palata tällä kooste videolla.

Huippu sää ja tunnelma, mahtava seura, sekä upeat hevoset kera Jari Sillanpään - mitä sitä muuta voi viikonlopulta toivoa?

Vko:t 29-30

Ilkka kysyi, olisinko kiinostunut toimimaan esimiestehtävissä pari viikkoa ennen kesälomaani. Tehtäviin kuuluisi uuden järjestelmän toteutumisen huolehtiminen käytännössä, sekä arjen sujumisen organisointia ja tehtävien jakoa. Ja olin tottakai kiinostunut, kun tällainen mahdollisuus tarjoutui.

Kuten jo aikaisemmin kerroinkin tässä blogissa, tallimme toimintatapoja ollaan muuttamassa. Johtoportaalta oli tullut ohjeistus kaikkien hevosten siirtämisestä työntekijöiden alle. Tähän asti opiskelijoilla on ollut 1-2 omaa passihevosta, joiden hoidosta he ovat olleet vastuussa. Uuden järjestelmän myötä kukin työntekijä saa hevosen lisäksi yhden "opiskelija passin", joka on apuna hevosten hoidossa.

Järjestelmäuudistus kuulosta minusta hyvältä. Ensinnäkin nyt vastuu hevosten hyvinvoinnista on viime kädessä aina jollakin työntekijällä. Toiseksi näin opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua useampaan hevoseen ja he saavat henkilökohtaisempaa ohjeistusa ja opastusta hevosten hoidosta.

Yksi asia, johon Ilkka käski minun puuttua, oli tallin epäsiisteys. Tallin siistinä pitäminen on ollut tähän mennessä pääosin hevosenhoitajaopiskelijoiden vastuulla. Oma mielipiteeni oli, että työntekijöiden tulisi ottaa enemmän vastuuta työympäristön kunnossapidosta. Ilkan kanssa asiaa pohdittiin ja ehdotin, että ns. vastuualueet jaettaisiin myöskin työntekijöiden kesken, jolloin viimekädessä on aina joku työtekijä, joka vastaa, että homma tulee tehtyä. Apuna kullakin työntekijällä on se oma "opiskelijapassi". Mielestäni tällaisessa työssäoppimisympäristössä työntekijöiden yksi tärkeimpiä tehtäviä on opastaa opiskelijoita ja toimia hyvänä esimerkkinä. Lisäksi on paljon helpompi motivoida opiskelijoita, kun tallitöitä tehdään yhdessä, eikä patisteta vaan opiskelijoita tekemään.

Niinhän tallitöiden tulisi toimia, ettei mitään vastuualuelistoja tarvittaisi. Ihannetapauksessa kaikki tarttuisivat aina siihen hommaan, mikä näyttää olevan tekijää vailla ja siivoustyöt jakautuisivat automaattisesti jokseenkin tasapuolisesti. Valitettavasti homma ei meillä toimi näin, ainakaan tällä hetkellä, joten jaettuihin työtehtäviin oli palattava.

Mitä opin esimiehenä toimimisesta? Ainakin sen, että kun tehdään isoja muutoksia totuttuihin toimintatapoihin, vastarinta on varmaa ja valituksen määrä vakio. Lisäksi olisin toivonut, että Ilkka olisi varmistanut KAIKKIEN tallissa tietävän, että jollekin on osoitettu esimiestehtäviä väliaikaisesti. Onhan suhtautuminen täysin erilainen, jos tiedät, että jollekin on kyseinen rooli osoitettu, kuin jos kuvittelet tämän henkilön itse alkaneen päällepäsmäröimään. Niin tai näin, mielenkiintoinen kokemus ja katsotaan miten homma lähtee rullaamaan :)