Vko 39 - työturvallisuudesta

Tälle viikolle annettiin tehtäväksi pohtia työturvallisuusnäkökohtia hevosalalla:

Keskitytään tällä viikolla työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Miten työturvallisuus on huomioitu yleisesti niissä työssäoppimispaikoissa (Hevosopisto mukaan lukien), joissa olet ollut? Miten henkilökohtaisesti otat turvallisuustekijät huomioon työssäsi? Millainen käsitys sinulle on muodostunut koko alan suhtautumisesta työturvallisuuteen?

Kaikissa työssäoppimispaikoissani kaikki käyttivät ajaessa kypärää. Lisäksi aina jollain taisi olla puhelin taskussa, jolloin onnettomuuden sattuessa olisi saatu hälytettyä apua. Kaikissa työssäoppimispaikoissa oli myös turvallisesta ympäristöstä huolehdittu melko hyvin. Aitaukset olivat ehjiä ja portit kyllin suuria. Tallipihat olivat tilavia ja talviaikana hyvin hiekoitettuja. Parantamisen varaa olisi jossakin vielä ympäristön siisteyden huolehtimisessa. Siisti ympäristö on turvallinen sekä ihmisille, että hevosille. Yhdessä tallissa oli tapana, että yksi päästää kaikki hevoset irti käytävältä ajoon lähdettäessä, jolloin kuskin ei tarvinnut vauhdista kömpiä kankeissa talvivarusteissa kärryille. Ratatalleilla turvallisuutta luovat vain hevosille suunnitellut reitit, niillä talleilla, joilla joudutaan käyttämään yleisiä teitä hevosilla liikuttaessa tulisi kiinnittää erityishuomiota esimerkiksi heijastimiin.

Hevosopistolla kaikilla hevosilla käytetään korvapalloja ja kielisidettä ja monilla myös potkuremmiä. Ääniherkille lisätään huput ja tarvittaessa vielä kumit korvapallojen lisäksi. Varsojen opetukseen meillä on omat kärryt (Custom Bowtail), joissa on lisäpenkit avustajille, joiden on helpompi näin pysyä kyydissä. Kärryt ovat lisäksi hieman leveämmät, kuin muut hiittikärrymme, jolloin varsat eivät ihan niin helposti saa jalkaansa aisan väärälle puolelle, jos ne alkavat potkia. Huono puoli omasta mielestäni näissä kärryissä on liukkaat jalkarampit, olemmekin kietoneet niihin liimapinteliä pidon parantamiseksi. Ajaessa kaikkien tulee käyttää kypärää ja kengittäessä turvakärkikenkiä. Oriit talutetaan aina ketju turvan päällä varmuuden vuoksi.

Itse pyrin huomioimaan työturvallisuuden päivittäisessä työssäni, osa siitä tapahtuukin toki automaattisesti, joskus asioita tulee vähän erikseen mietittyä. Kypärää käytän aina ajaessa ja ratsastaessa niin töissä, kuin vapaa-ajallakin. Hevosia käsitellessäni jalassani ovat usein turvakengät, myös kumisaappaissani on turvakärki. Kesällä tulee käytettyä lenkkareita mitkä ovat siitä hyvät, että kun koko päivän kävelee, niin ei jalat tai selkä kipeydy kun on istuvat kengät. Talvella taas tietysti jotkut lämpimät kengät. Mulla on myös talveksi kenkiin sellaiset nastapohjalliset, niin ei itse ole heti turvallaan, jos jotain tapahtuu. Varsoja opettaessa ja nuoria hevosia lastatessa käytän hanskoja. Kengittäessä turvakenkien lisäksi käytän kengitysessua. Pyrin aina katsomaan, että karsinanovet ovat kunnolla auki ja käytävillä on riittävästi tilaa hevosten taluttamiseen. Kotona treenatessani käytän heijastinliiviä ja hevosilla heijastavaa rintaremmiä, koska joudun ajamaan yleisillä hiekkateillä.

Asianmukaisten turvavarusteiden lisäksi tärkein turvallisuuteen vaikuttava tekijä on tietysti hevostenlukutaito ja tilanteiden ennakointi. Tässä suhteessa voikin aina oppia ja kehittää osaamistaan. Myönnän lisäksi taluttavani hevosia tallin sisällä ilman riimunarua ja välillä kengittäessä ei ole tullut laitettua hanskoja käteen, minkä vuoksi on jokunen raapu tullut myös raspista. Heikin kengitysoppi numero yksi olikin, että naiset kengittävät aina hanskat kädessä, etteivät kauniit kädet mene pilalle :)
Hevosten ajossa riittää myös aina opittavaa, kaikki kun ovat omia yksilöitään ja joskus niiden kanssa sattuu odottamattomia tilanteita.

jääkiekkoa 1958

Koko alalla turvallisuustekijöiden huomioiminen on mennyt ajan saatossa varmasti parempaan päin, kuten muissakin urheilulajeissa. Jos katsoo menneiden vuosien urheilukuvia esimerkiksi mäkihypystä tai jääkiekosta, ovat turvallisuusvälineet huomattavasti parantuneet ja lisääntyneet.

Mäkihyppyä 1940-luvun alussa

Välineitä myös testataan ja tutkitaan yhä enemmän ja erilaiset turvaluokitukset kertovat kuluttajalle välineiden laadusta.

Vuoden 2013 alussa ravikilpailusääntöjä tarkennettiin turvallisuusvälineiden osalta ja turvaliivin käyttö raviradalla kilpailuaikana tuli pakolliseksi. Ravikilpailusäännöissä ajoasusta on määrätty seuraavasti: 

§48 Kilpailuasu

Ravikypärä ja siisti ajopuku, johon kuuluu valkoiset ajohousut ja asianmukaiset jalkineet, ovat kilpailusuorituksen aikana pakolliset. Värivaatimus ei koske verryttelyajoa.

Ajoasut voivat olla joko ohjastaja- tai omistajakohtaisia.
Eri tallien tai omistajien ajoasujen värien tulee erota toisistaan riittävästi. Ajoluvan haltijan on huolehdittava siitä, että hänen voimassa olevat kilpailuvärinsä on tallennettu Heppa-järjestelmään.
Kilpailuasun on oltava aina käsiohjelman mukainen.
Poikkeukset kilpailuasusta voidaan sallia pakottavien syiden niin vaatiessa. Järjestäjän on ilmoitettava tästä kilpailijoille ennen kilpailujen alkua.

Ravikypärän käyttö ravikilpailuissa on pakollista ravikilpailuissa myös varikko- ja tallialueella hevosta ajettaessa, valjastettua hevosta suupielistä talutettaessa, valjastetun hevosen ohjiin koskettaessa (esim. hevosen vieressä kävellen ohjista ajaen) sekä avustajalla voittajaesittelyssä.

Turvaliivin käyttö ravikilpailuissa on pakollista hevosta tai ponia raviradalla (= kaviouralla) ajettaessa tai ratsastettaessa. Raveissa käytettävien turvaliivien tulee olla tyyppihyväksyttyjä koodeilla CE 1621-2 (vahvistetulla rintasuojalla) tai EN-13158.

Ravikilpailuissa käytettävissä ajoasuissa esiintyvät mainokset eivät saa olla lain eikä hyvän tavan vastaisia.
Muiden rahapelijärjestäjien kuin arpajaislainsäädännön tarkoittamien yksinoikeusyhteisöjen (Fintoto, Veikkaus ja RAY) mainostaminen ravikilpailuissa on kiellettyä. Kielto koskee myös ohjastajien ajovarusteissa olevia mainoksia.

Kokonaisuudessaan ravikilpailusäännöt löytyvät Hippoksen sivuilta,



Vermossa ollessamme olin aika yllättynyt, että vieläkin on paljon ihmisiä, jotka eivät käytä treeniajossa kypärää. Raviradat voisivat mielestäni ottaa tähän enemmän kantaa ja vaatia radalla ajavilta kypärää myös ravikilpailujen ulkopuolella.

Yksi asia, mihin ravipuolella tulisi enemmän kiinnittää huomiota, on varusteiden kunto. Valjaat ja kärryt tulisi tarkistaa ja huoltaa säännöllisin väliajoin. Toinen asia mihin olen viimeaikoina kiinnittänyt paljon huomiota, on Crocksien ja Reinojen yleistyminen tallihenkilökunnalla. Itsekin saatan joskus lakaista käytäviä crocksit jalassa, mutta hevosten taluttamiseen ja ajamiseen ne eivät sovellu.

Paljon puhutaan nykyään siitä, että yhä useammalta lajin parissa toimivalta puuttuvat ne ns. hevosmiestaidot. Hevostenlukutaito ja ennakointi ovat kaikkein tärkeimmät tekijät onnettomuuksia ehkäistäessä. Ypäjällä eniten vaaratilanteita mielestäni on aiheutunut ajattelemattomuudesta ja esimerkiksi siitä, että hevosia on talutettu liian ahtaista paikoista tai liian pitkällä narulla.  Omia taitojaan ei tulisi koskaan yliarvioida ja apua pitäisi aina voida pyytää ja saada, jos siltä tuntuu.

Valitettavan usein asioita kuitenkin opitaan kantapään kautta ja elävien olentojen kanssa toimiessa silloin tällöin sattuu ja tapahtuu. Toivottavasti aina, kun onnettomuuksia sattuu, vältyttäisiin henkilö ja hevosvahingoilta..