ravivalmennus - Oppimisblogi: VKO 42

Tällä viikolla meillä oli taas lähiopetusjakso eli teoriatunteja työssäoppimisen lisäksi.

Teoriaopinnot alkoivat Kari Haimin luennolla urheilupohjista. Kengityksen tunnilla availtiin teurasjalkoja ja Seppo Hyypän tunneilla käytiin ensin kaviosairauksia luokassa ja sitten tallissa käytännön anatomiaa ja rakennearvostelua. Sitten kävimme vielä katsomassa hevosen ruumiinavausta, jossa näki miten lihaksisto siellä nahan alla oikeasti on. Huippu mielenkiintoista!!

Koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, teen tälläkertaa tästä vähän kuvapainoitteisemman..
Kuvista osa on omia, osa luokkatoverini Susanna Suomen ottamia. Kiitos Susanna kuvista :)

Suluissa jänteiden ja siteiden kiinnittymiskohdat. Syväkoukistajajänne kiinnittyy kavioluun pohjaan, mikä on vähän huonosti piirretty piirroskuvassa.

Vuohisnivelen ja jännetupen turvotuksen tutkiminen. Nivel hankositeen etupuolella, jännetuppi takapuolella.

Pinnallinen ja syväkoukistaja jänne kulkevat toistensa lomitse

Koukistajajänteessä oli havaittavissa selkeästi sen säikeisyys. Diagnosoimme tälle vanhan jännevamman, mutta eläinlääkärin mukaan kyseessä on todennäköisesti vanha hevonen, mutta varsinaista jännevammaa siinä ei ole.

Kahden eri hevosen koukistajajänteen poikkileikkaukset. Alempi sama kuin yllä olevassa kuvassa.

Yllä ojentajat, keskellä koukistajat alinna hankoside + nuljuluut. Ojentaja jänteet ovat selkeästi ohkasemmat, eikä niihin tule rasitusvammoja, sillä ne työskentelevät jalan ollessa ilmassa, eivätkä kuormitu samalla tavalla kuin koukistajat ja hankoside.

Nuljuluut

Nivelnesteen tulee olla sitkoista, eikä liian vetistä. Susanna kokeilee tässä nivelnestettä ja hyvin venyy :)

Ruston paksuus on ainoastaan muutamia millejä. edessä hiottu rustopinta pois ja luu näkyy. Taustalla kengitysnaulan pää uppoaa rustoon ainoastaan pari milliä.

Terve rustopinta on kirkkaan harmaa, kellertävyys viittää ongelmiin nivelessä. Vasemmalla vähän kellertävyyttä, oikealla väri parempi. (kuluma hiottu itse)