Tehtävät

Ravivalmentajan ammattitutkinnon suorittamiseen liittyy erilaisten tehtävien teko. Tehtävät tulee dokumentoida tähän blogiin. 

TEHTÄVÄ 1.  
Jalostuspäivät 13.02.2014 Pori, Anders Järnerot: Lämminverisen ravihevosen tyyppi ja rakenne

Ravihevosen rakenne
- kirjoita blogiin postaus, jossa referoit Järnerotin esityksen ydinsanomaa. Voit tehdä kirjoituksen joko esityksen kielellä englanniksi tai suomeksi.


        Tämän vuoden jalostuspäivillä Porissa luennoinut Lämminveristen ravihevosten orilautakunnan puheenjohtaja Anders Järnerot totesi heti luennon aluksi ravihevosen kehittyneen jalostuksen myötä paljon viimeisen 20-vuoden aikana. Hän painotti ravihevoten rakennetta käsitelleessä esityksessään ennen kaikkea harmoniaa - hevosten eri ruumiinosien tulee olla sopusoinnussa keskenään. 

        Järnerot kehotti tarkastelemaan hevosta aina kyllin etäältä ja rauhallisessa ympäristössä kokonaiskuvan hahmottamiseksi ja ympäristön häiriötekijöiden minimoimiseksi. Hän kehotti vertailemaan ja keskustelemaan rakenteesta tehdyistä havainnoista aina muiden kanssa. Aluksi hän pyysi kiinnittämään huomiota ennen kaikkea tyyppiin ja kokonaiskuvan harmoniaan, sekä hevosen kokoon. Hevosen runko voi olla pitkä tai neliömäinen. Mikäli hevosen rungosta saa pitkärunkoisen vaikutelman, kannattaa Järnerotin mukaan vielä arvioida, johtuuko vaikutelma ainoastaan pitkästä selästä, vai onko hevonen todellakin pitkärunkoinen. Pitkä runko mahdollistaa laajat liikkeet, mutta pitkä selkä hidastaa Järnerotin mukaan radoille tuloa. Hevosen rungon tulisi hänen mukaansa olla syvä, mutta hevonen ei saa olla tyypiltään liian raskas.

        Tyypin arvioinnin jälkeen Anders Järnerot kertoi arvioivansa päätä, kaulaa ja hevosen etuosaa. Pään tulisi olla yksinkertaisesti "kaunis" -lyhyt, leveä ja ilmeikäs (expressive). Kaulan tulisi olla leveästi kiinnittynyt hevosen runkoon. Myös kaulan muotoon kannattaa kiinnittää huomiota, esimerkiksi alakaulaisuus ei ole toivottava ominaisuus. Pitkä ja loiva lapa mahdollistaa laajat etujalkojen liikkeet. Sään tulisi olla pitkä ja hyvin muodostunut. Matala säkä rajoittaa lapaluiden - ja sen myötä etujalkojen liikettä. Järnerot kehotti tarkastelemaan hevosen etuosaa myös suoraan edestä päin ja arvioimaan rintakehän leveyttä ja etujalkojen etäisyyttä toisistaan. Etuosan tulisi hänen mukaansa olla kapeahko ja etujalkojen tulisi kiinnittyä kyllin lähelle toisiaan, jota ne mahtuvat liikkumaan ilman, että etu- jalat ja takajalat lyövät toisiinsa. 

        Takaosa toimii hevosen moottorina ja sen rakenteeseen tulee kiinnittää siksi erityistä huomiota. Hevosen takaosaa arvioidessa tulisi tarkkailla erityisesti lautasten symmetrisyyttä. Lautasten tulisi olla hieman laskevat ja lihaksikkaat. 

        Tässä vaiheessa Järnerot kehotti siirtymään jalkojen tarkasteluun. Mahdollisimman säännölliset jalka-asennot edesauttavat hevosen terveenä pysymistä ja pienentävät loukkaantumisriskiä. Erityisen pahoina virheinä Järnerot piti supistunutta etusäärtä ja sapelijalkaisuutta. Supistunut etusääri ahtauttaa jännekanavaa ja altistaa jänne- ja hankosidevammoille. Sapelijalkaisilla etupolvet usein kipeytyvät ja jänteisiin kohdistuva rasitus kasvaa. Jalka-asentoja tarkastellaan sekä sivusuunnasta että hevosen edestä ja takaa. 

       Järnerot oli huolissaan siitä, että kavioiden merkitys rakenteen arvioinnissa unohdetaan helposti. Hän kehotti tutkimaan aina myös kaviot huolella. Niiden tulisi olla symmetriset ja holvikkaat. Ahdaskantaisuus, joka on lämminverisillä hyvin yleistä, heikentää jalan iskunvaimennusmekanismia ja altistaa sarveiseinämän halkeamille ja sädeluuontumille. 

        Lopuksi hevosta tulisi arvioida liikkeessä. Erityisesti ravin tulisi olla rytmikästä, energistä ja matkaa voittavaa.

        Erityisesti Järnerot painotti, että aina hevosta arvioidessasi pysähdy katsomaan hevosta ja mieti, mitä näet. 


        Luento oli mielestäni sopiva alustus hevosen rakenteen arvioinnin opiskeluun. Luennon kieli ja nopea tempo aiheuttivat hieman haastetta, koska hevosen rakennesanasto on vierasta. Oman silmän kehittäminen huomaamaan hevosten erilaisia rakenteellisia yksityiskohtia vaatii vielä paljon harjaannusta. Toisaalta, joskus maailman parhaat hevoset poikkeavat paljonkin ns. ihannerakenteesta. Ehkä päälimmäisenä heräsi ajatus siitä, että hevosen ulkonäön pitää yksinkertaisesti miellyttää ja sen tulee olla sopusuhtaisen näköinen. Lisäksi huomioitavaa on, että jalkojen asentovirheet lisäävät niihin kohdistuvaa rasitusta ja heikentävät mahdollisesti hevosen terveyttä.
 

TEHTÄVÄ 2.  
Jalostuspäivät 13.02.2014 Pori, Reijo Liljendahl:  Laatu menestyksen edellytyksenä

Ravitallin asiakaspalvelu ja laatukriteerit
 - Listaa viisi mielestäsi tärkeintä ravitallin laatukriteeriä. Käytä työssäoppimiskokemuksiasi ja Reijo Liljendahlin esitystä inspiraation lähteenä, mutta tee arvio oman näkemyksesi mukaan

  
I      Tallin päivärutiinien toimivuus

        Toimivan ravitallin edellytyksenä on hevosmäärän suhteuttaminen käytettävissä olevaan henkilöstömäärään. Ravitallin toiminnan laajuuteen vaikuttaa se, kuinka suurta hevosmäärää valmentaja itse kykenee kontrolloimaan esim. muiden töiden ohella. Hevosmäärien kasvaessa valmentajan voi olla tarpeen jakaa vastuuta ns. kakkosmiehelle, mutta tämän rooli ja vastuualueiden tulee olla selkeästi määritelty ja koko henkilökunnan tiedossa. Kilpailevien hevosten määrä suhteessa nuoriin hevosiin vaikuttaa oleellisesti ravitallin talouteen ja työmäärään - starttihevoset tuovat lisätienistiä voittosummista maksettavina osuuksina, mutta kilpailumatkat työllistävät henkilöstöä myös ilta-aikaan ja viikonloppuisin tallitöiden ohella.

        Työskentelyn sujuvuuden kannalta on tärkeää, että työtehtävien ja vastuualueiden jako ovat kaikille selvät ja informaatio eri toimijoiden välillä kulkee. Luottamus ja hyvä työilmapiiri ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta työskentely tallissa ja kilpailumatkoilla on jouhevaa. Työntekijöiden on oltava ajossa tietoisia aikatauluista, valmentamiseen ja esim. kilpailu- ja klinikkamatkoihin liittyvistä asioista. Vastaavasti hoitajien ja muun tallihenkilöstön tulee tiedottaa mahdollisista ongelmista valmentajalle mahdollisimman pian niiden ilmaannuttua. Rehellisyys, luottamus ja hyvä yhteishenki sekä korkea työmotivaatio helpottavat kaikkien työskentelyä.

        Valmentaja on viimekädessä vastuussa hevosten valmennuksellisesta etenemisestä ja hyvinvoinnista, jonka vuoksi on tärkeää, että hän ajaa itse säännöllisesti kaikilla hevosilla. Tällöin hänellä on selkeä kuva hevostn kunnosta ja terveydentilasta. Keskustelu valmentajan ja hoitajan välillä on hevosen kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeää.

II      Hevoset ja asiakkaat etusijalla 

        Ilman hevosenomistajia ei ole raviurheilua. Mielestäni ravitallien asiakaspalvelua tulisikin kehittää. Tänä päivänä monet hevosenomistajat hakevat hevosenomistamiselta muutakin kuin elämyksiä raviradoilla - heille hevosen "kuulumiset" ja porkkanoiden syöttämiset ovat tärkeä osa omistamista. Tallin ilmapiirin tulisikin olla sellainen, että omistajat kokevat olevansa arvostettuja ja tervetulleita.

        Omistajilla on oikeus saada säännöllinen raportti paitsi hevostensa kehityksestä, myös mahdollisista hankaluuksista ja ongelmista. Valmentajan tulee pitää myös hevosenhoitaja ajantasalla siitä, mitä hevosen omistajien kanssa on jo puhuttu. Joillakin talleilla hevosenhoitajilla on merkittävä rooli yhteydenpitäjänä omistajiin. Omistajille on aina esitettävä huippuhyvin hoidettu ja siisti hevonen - oli se sitten menestynyt huippu-urheilija, harvoin rahasijoille yltävä starttari, toipilas tai vasta opetettava varsa.

        Hevonen on raviurheilussa avainasemassa ja sitä tulisi kohdella aina huippu-urheilijana, joka ansaitsee aina parhaan mahdollisen hoidon ja sille on luotava edellytykset yltää kykyjään vastaaviin maksimisuorituksiin. Hevosten hyvinvoinnin tulisi aina olla ykkössijalla. Myös hevosten psyykettä ja tulevaisuutta on suunniteltava valmennusta ja kilpailutusta suunniteltaessa.

        Koko lajin imagon pitäminen positiivisena ja puhtaana urheiluna, hevosten ensiluokkainen hoito ja asiallinen kohtelu sekä hyvä asiakaspalvelu mahdollistavat potentiaalisten uusien hevosenomistajien saattamisen lajin pariin.

III      suunnitelmallisuus ja tavoiteellisuus

        Valmennuksen tulisi olla aina hyvin suunniteltua ja nousujohteista. Selkeät välitavoitteet sekä hevosille, että koko yritystoiminnan kehittämiselle auttavat kehityksen seuraamisessa. Tavoitteet tulisi aina säännöllisin väliajoin tarkistaa ja päivittää hevosten etenemisen perusteella. Tavoitteet kannustavat ja motivoivat työntekoon. Mikäli realistisia tavoitteita ei saavuteta, on mietittävä, mistä tämä johtuu ja pyrittävä kehittämään järjestelmää parempaan suuntaan.

        Valmennuspäiväkirjan pito helpottaa suunnittelua ja auttaa kokonaiskuvan hahmottamisessa.

        Toiminnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös valmentajan ja henkilökunnan jaksaminen ja voimavarat.

IV      Puitteet

        Valmennusolosuhteet vaikuttavat oleellisesti valmennuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Valmennuspohjien kunto vaikuttaa taas hevosten terveyteen ja kilpailuvuosien määrään.

        Pohjoismaissa ilmasto asettaa rajoja valmennukselle, mikä tulee ottaa huomioon valmennuksen suunnittelussa. Esimerkiksi kovat pakkaset vaikuttavat hevosten hengitystie-elimistön toimintaan ja runsaat sateet voivat tehdä pohjista liukkaat.

        Valmennuspaikkojen hoito on otettava huomioon työtehtävien jaossa ja aikataulujen suunnittelussa.

         Talliympäristön toimivuus ja siisteys lisäävät paitsi viihyvyyttä, myös hevosten ja ihmisten turvallisuutta.

V        Taloudellisuus

        Kaikki liiketoiminta, myös ravivalmennus, tarvitsee toimiakseen riittävästi pääomaa ja maksavia asiakkaita. Toiminnan taloudellisuus tulisikin ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa ja investointeja tehtäessä. Ennen ravitalin perustamista tulisikin tehdä kunnolliset kannattavuuslaskelmat. 

        Tallin työntekijät vastaavat omalla toiminnallaan siitä, että yrityksen omaisuutta käsitellään ja hoidetaan niin, että vältyttäisiin ylimääräisten kulujen syntymiseltä. Esimerkiksi varusteiden puhtaanapito ja oikeanlainen varastointi pidentävät niiden käyttöikää. Myös esimerkiksi rehujen ja kuivkkeiden kulutus riippuu suuresti hoitohenkilökunnan toiminnasta.
         


Laatukritereitä ei ole ryhmitelty tärkeysjärjestyksen perusteella. 



TEHTÄVÄ 3

Vermon yksikön tallirutiinien luonti ja kirjallisten ohjeiden laatiminen esim. viikonlopputyöntekijöitä varten 

Ypäjän hevosopisto aloitti yhteistyön Vermon raviradan kanssa ja hevosopisto perusti Vermoon kymmenen hevosen yksikön. Yksikön tarkoituksena on toimia nuorten hevosten - lähinnä kolmivuotiaiden - tehovalmennus paikkana. Nuorten hevosten uran alun kilpailuttaminen tapahtunee Vermosta käsin ja hevosmateriaalin olisi tarkoitus kiertää. Tehotreenin jälkeen hevoset jatkavat treenausta ja kilpailemista Ypäjältä käsin ja uudet hevoset lähetetään Vermoon. Me kaksi valmentajaopiskelijaa saimme tehtäväksemme Vermon yksikön arjen pyörittämisen Heikki Korven kanssa. Maanantaina 10.3.2014 Siirsimme Niinan kanssa yhdeksän hevosta Vermoon ja aloimme luoda meille sopivaa arkirutiinia uuteen ympäristöön.

Systeemimme muotoutui hyvin nopeasti ja on tuntunut toimivalta. Kaikki hevoset on ajettu viimeistään yhteentoista mennessä, eikä aamupäivä ei tunnu kiireiseltä tai stressaavalta. Kumpikin vastaa ja päättää omien passihevostensa hyvinvoinnista, sekä omista varusteistaan. Aikaa on jäänyt hyvin huolehtia tallin ja ympäristön siisteydestä, sekä hevosten hoidosta.

     

Päivä-/ viikkorytmi – Vermon yksikkö

Klo 6.00

Heinien ja väkirehujen jako

Karsinoiden siivous

Lakaisu

Tarhaus

Klo 7.00

Ensimmäisen hevosen ajo (Heikki)

Klo 7-11

Hevosten ajoa

Klo 11

Päiväkaurojen jako

Varustehuoltoa

Hevosten hoitoa

Siivousta

Hevosten tarhaamista

Klo 14

Iltaheinien ja väkirehujen jako

Lakaisu

Kärryt + kottarit ym. sisälle

Valot pois, ovet lukkoon, kahvinkeitin pois päältä

Kerran viikossa / tarpeen vaatiessa juoma- ja ruoka-astioiden pesu. Talli ja ympäristö pidetään siistinä – haravointia ja toimiston ym. siivousta tarpeen mukaan.

Viikonloppu:

• Käytössä kaksi tarhaa (kolmas ja neljäs tarha vasemmalta lämmittelyringin keskellä)

• Hevosten tarhaus viikonloppuisin: puolet tarhataan la, puolet su (jotta saavat olla ulkona pidempään) Tarhoja ei turhaan pidetä viikonloppuisin tyhjillään.

• Kaikki tarhataan yksinään

• Räpy ja Riimi tarhattava koppitarhassa

• Räpyä ei tamman viereen (Samppa samaan aikaan ulos)

• Loimitus sään mukaan (omat loimet: Grade, Sintti, Räpy, Riimi)

• Väkirehuannosten puolitus, jako aamu-päivä-ilta

• Karsinoiden siivous + reilu kuivitus molempina päivinä (Kutterinlastu Vierastallin kontista)

• Juomakuppien tarkistus

• Hevosten tarkistus ja hoitotoimenpiteet tarvittaessa

• Talli ja ympäristö pidettävä siistinä

• Ovet lukittava ja tavarat siirrettävä sisälle aina tallialueelta poistuttaessa

• Valojen sammutus, Kahvinkeittimen tarkistus, tavarat paikoilleen, roskien vienti.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä Janinaan, Niinaan tai Ilkkaan.

Hevosten ruokinta:

Aamu:

1 l Sport

Päivä:

1 l Sport

1 l Kaura

Ilta:

2 l Sport

1 l Kaura

1 dl suolaa

Vitamiinia suuhun 20 ml Ma + ke + pe

Viikonloppuisin väkirehuannosten puolittaminen

Heinää reilusti!!! Isoon talliin jaetaan aamulla + illalla häkit täyteen, pikkutalliin aamu + päivä + ilta (ei heinähäkkejä)

 KÄYTÄNNÖN RAKENNETEHTÄVÄ

 TEHTÄVÄ 4: 
Käykää Ilkan kanssa yhden hevosen hevosen rakenne ja jalkojen mahdolliset rasitusmuutokset. Kirjatkaa ja mahdollisesti myös kuvatkaa hevosen rakenne tänne blogiin.

Kävimme  Ilkan kansa Vermo-heppoja läpi ja tutkimme niiden rakennetta. Ensimmäisenä potilaana oli Ypäjä Huijari. Ilkka totesi sillä olevan käyrät kintereet, eli takajalat "taittuvat liikaa hevosen alle". Tämän vuoksi Huijari kärsii jänispateista eli takasiteen revähdyksestä (Seppo Hyyppä, hevosenhoitajalinjan eläinlääkinnäntuntien muistiinpanot) Ja jänispattejahan voidaan hoitaa kylmäämällä tai eläinlääkäri voi polttaa ne.

Ypäjä Huijari; Käyrä kinner, jänispatti

Lisäksi moitetta tuli  lyhyestä lautasesta ja supistuneesta etusäärestä. Saisi olla lihaksikkaampi.

Ypäjä Huijari

Pahimpana rakennevirheenä Ilkka piti sapelijalkaisuutta, erityisesti yhdistettynä supistuneeseen etusääreen. Tällaisesta meiltä löytyy hyvänä esimerkkinä Valvin vasen etujalka. Tällainen jalka-asento rasittaa erityisesti etupolvia ja supistunut etusääri ahtauttaa jännekanavia kasvattaen jännevammojen riskiä.

 

Valvi vej

Sapelijalkaisuus: etupolvi ylitaittuu linjan taakse
Supistunut etusääri: sääri kapeampi yläosasta, kuin alaosasta

Nivelten tulisi olla aina kohdakkain, jolloin niveleen kohdistuva ravistus jakautuu tasaisesti. Tällä hevosella esimerkiksi nivelet eivät ole edestä katsottuna kohtisuorassa toisiaan vasten

Usein hajavarpaiset hevoset kerivät ja suppuvarpaiset melovat. Ilkka oli sitä mieltä, että mikäli hevosen liikeradat eivät ole säännölliset, niin mieluummin kerivät, kuin melovat.

Vennot vuohiset lisäävät jänteiden ja hankositeen kuormitusta ja aiheuttavat ongelmia, mikäli vuohinen iskeytyy maahan hevosen ravatessa.

Vento vuohinen

Tällä hevosella kavio lähtee leviämaan, eikä kavionseinämä ole suora

Kavioiden tulisi olla suuret ja hyvän malliset.

Valvi

Lavan tulisi olla loiva, mikä mahdollistaa laajat etujalkojen liikkeet. Syvä runko ja iso säkä antavat keuhkoille tilaa. Lisäksi Ilkka sanoi vanhan ajan viisauden olleen, että leukaluiden alla tulisi olla reilusti tilaa, jotta henki kulkisi moitteettomasti kovassa rasituksessa.

Nykyään suositan edestä kapeita hevosia, mutta Ilkka ei nähnyt tällä olevan niin suurta painoarvoa. Edestä kapea hevose eivät lyö takasiinsa niin helposti. Lautasen tulisi olla pitkä ja lihaksikas.

Ilkka ja Chrome; lautasen pituus

Lihaksiston epäsymmetrisyyteen kannatta esim. ostotilantessa kiinnittää huomiota, sillä se paljastaa, ettei hevonen käytä kroppaansa tasaisesti ja on todennäköisesti ollut pidempään kipeä jostakin. Esim. sisäreiden lihaksista on 

helppo nähdä, ovatko ne samalla korkeudella.

Chromen lihaksisto on symmetrinen

Pään tulee olla kaunis ja kaulan pitkä. Heikki jaksoi usein painottaa, että hevosella tulee olla nätti pää, kauniit silmät ja viisas ilme :)

Lopuksi Ilkka toesi, että poikkeuksia löyty aina ja joskus hevoset yltävät huipputuloksiin rakenteellisista heikkouksista huolimatta. 

Hevostietokeskuksen sivuilla on lista rakenneominaisuuksien ja rasitusvammojen yhteyksistä. Työhevosharrastajien sivuilla on Hippoksen eläkkeelle jääneen piiriagronomi Eero Perttusen kirjoittama teksti, jossa selitetään rakennearvostelun termistöä.

TEHTÄVÄ 5:

A) Pohdi blogissa omaa näkemystäsi tulevana ravivalmentajana siitä, onko ravihevosen valmentamista tarpeen monipuolistaa ottamalla mukaan muutakin kuin kärryjen vetämistä? Mitä ? Miksi? 

B) Näetkö, että teoreettista valmennustietoutta, sekä ihmisten että hevosten puolelta olisi hyödyllistä hyödyntää enemmän? Jos et, perustele.

Uskon, että ns. vaihtoehtoisilla valmennusmenetelmillä voidaan hevosen valmennusta ja hevosen kehon kuormitusta monipuolistaa ja siten tukea sekä hevosen psyykkistä, että fyysistä terveyttä. Isolla ammattitallilla ongelmaksi saattaa osoittautua käytännön toteuttaminen. 

Monipuolinen treeni voi paremmin ylläpitää hevosen motivaatiota. Suomenhevoset saattavat olla lämminverisiä herkempiä puutumaan pelkän raviradan kiertämiseen. Osa hevosista kuumuu ajaessa, eivätkä esimerkiksi malta kävellä kärryistä. Tällöin ratsastamisesta voi olla apua ja monet hevoset kävelevät ratsastajan kanssa rennosti.

Eri askellajeissa ja erilaisilla pohjilla liikkuessaan hevonen käyttää lihaksistoaan aina hieman eri tavalla. Pohjien tulee aina olla pitäviä ja vauhdit sovitettava alustalle sopiviksi. Esimerkiksi metsässä kävely parantaa hevosen koordinaatiota ja jumppaa lihaksistoa. Monet valmentajat käyttävät valmennuksen osana laukkavetoja eli laukassa ratsastajan kanssa tehtäviä intervalliharjoituksia. Laukassa hevosen hengitys automatisoituu: hevonen hengittää ulospäin, kun johtava etujalka painuu maahan - vastaavasti sisäänhengitys tapahtuu nousuvaiheen aikana. Laukassa hevosen selkä joutuu ojentautumaan ja pyöristäytymään enemmän kuin ravissa, joten se kehittää selän lihaksistoa ja sopii usein selkälihasongelmista kärsiville hevosille. Tällä videolla näkyy hyvin, kuinka hevosen selkä liikkuu kovassa laukassa. Vastaavasti ravissa hevosen selkä näyttää tältä.

Ravihevonen ei hyödy maksimaalisesta voimasta, joten sille suurien kuormien veto harjoittelusta ei ole varsinaista hyötyä. Monet valmentajat käyttävät kuitenkin rekivalmennusta tukenaan, mikä kehittää hiittikärry valmennusta enemmän myös voimaa. Rekeä vetäessä hevosen liikkuma-asento on hyvin erilainen, kuin sekkivehkeillä hiittikärryjä vedettäessä. Tällä voidaan kuormittaa taas hieman eri lihaksia, mikä varmasti tukee lihaksiston tasapainoa ja terveyttä.  

Hevosen taipuisuutta ja koordinaatiokykyä voidaan kehittää hyvällä ratsastuksella tai ns. ringityksellä. Tärkeää on, että hevonen käyttää tällöin lihaksistoaan oikein. Sivuohjilla voi juoksutuksessa auttaa hevosta taipumaan kaarteen suuntaisesti, ettei se ainoastaan "kaadu" ringin sisälle päin.

Uittaminen ja vedessä kahluuttaminen ovat oivallisia valmennuskeinoja erityisesti vammoista paraneville hevosille. Vesi aiheuttaa kovan vastuksen ja kuormittaa lihaksistoa, sekä hengitystie-elimistöä, rasittamatta jalkojen niveliä. Kylmä vesi myös hoitaa jalkoja supistamalla verisuonistoa ja hillitsemällä tulehdustiloja. Nykyään on tehty myös vesijuoksumattoja, joissa voidaan kuntouttaa erilaisista jalkavaivoista paranevia hevosia. Tällöin hevosen lihaksisto ei pääse rapistumaan, mutta vammautuneelle jalalle ei aiheudu liikaa rasitusta. 

Vaikka kussakin lajissa menestyminen vaatii riittävästi lajiharjoittelua, sopivat erilaiset harjoitusmuodot monipuolistamaan hevosen valmennusta, eivätkä eri lajit poissulje toisiaan. Loistavia esimerkkejä löytyy monipuolisesta harrastus- ja kilpailurodustamme suomenhevosesta. Esimerkiksi hieno ravihevonen Vektorin Maine (VS. 54 450€; 24,1 aly; 25,7 ke) kilpailee myöskin kouluratsastuksessa, sekä valjakkoajossa. Toisena esimerkkinä Corleone - I-palkinnon ratsukantakirjaori sekä Suomenhevosten koulumestari 2011, 2012 ja 2013, jota treenataan myös kärryillä ja jonka kanssa sujuvat pihatyöt joutuisasti. Vektorin Maineesta videopätkää tästä sekä tästä. Ori Corleonen sivut taas tästä.

B) Olimme Kriterium-päivänä kuuntelemassa Hevosakatemian paneelikeskustelua aiheesta  Onko ihmisten urheiluvalmennustiedolla annettavaa hevosten valmennukseen? Keskustelemassa olivat:  

-Markku Nieminen (ravivalmentaja ja - ohjastaja)
-Jarno Kauhanen (eläinlääkäri, ravivalmentaja
aktiivihiihtäjä)
-Antti Haapakoski (aitajuoksun lajivalmentaja ja huippu-urheilija)
-Henry Olander (hiihtäjä ja triathlonisti, hevosenomistaja)
-Seppo Hyyppä (eläinlääkäri, hevosen valmennusfysiologian asiantuntija)
-Tanja Pehkonen (eläinlääkäri, kenttäratsastaja)
-Pirkko Herd (kenttäratsastusvalmentaja)

Videotallenteen keskustelusta löydät Teivon mediasivuilta.

Kaikki asiantuntijoista olivat sitä mieltä, että lajin harjoittelun tulee tapahtua tekniikka edellä. Kun tekniikka on kunnossa, voidaan kehittää kuntoa. Markku Nieminen totesi menestyksekkään kilpauran edellytykseksi varsana opetellun mahdollisimman taloudellisen tavan liikkua. Tämän edellytyksenä on se, että varsa liikkuu rennosti kärryjen kanssa. Nieminen ei juurikaan käyttänyt valmennuksessaan apuna tekniikkaa, vaan valmennus perustuu siihen kuuluisaan mutu-tuntumaan. Sekä varsojen, että lasten lajiharjoittelun todettiin tapahtuvan leikin varjolla, eikä liikaa väsymistä saa alkuun tapahtua, jotta motivaatio säilyy.

Mielestäni ihmispuolella tehtyä tutkimustietoa valmennusfysiologiasta voitaisiin yrittää hyödyntää hevospuolella mahdollisimman paljon. Valmentajalle on tärkeää ymmärtää, miten hevonen vastaa valmennukseen ja mitä sen kehossa tapahtuu valmennusen aikana. Anatomian ja fysiologian ymmärtäminen auttaa myös vammojen tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä. 

Teknisiä apuvälineitä hevosen kunnon ja terveydentilan mittaamiseen alkaa olla jo aikalailla. Joka tallista varmasti löytyy ainakin kuumemittari, jolla voidaan seurata hevosen terveydentilaa. Lisäksi verinäytteet, pulssimittarit ja laktaatti- eli maitohappotestit ovat valmentajan apuna. Koska hevonen ei osaa varsinaisesti puhua, joutuvat valmentajan hevosmiestaidot koetukselle hevosen kunnonkehityksen ja terveydentilan seurannassa.

Mielestäni mitkään tekniset välineet eivät voi korvata hevosenlukutaitoa ja kokemusta, mutta ne voivat olla nuoren valmentajan tukena sen jo edellä mainitun mutu-tuntuman kehittämisessä.